YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman periaatteet ohjaavat Suomen päätöksentekoa sekä sitä myöten entistä vahvemmin kuntien strategista toimintaa. Kestävän kehityksen velvoite näkyy myös kuntia ohjaavassa lainsäädännössä. Tervon kunnanjohtaja Lari Tiikasalo ja Pielaveden kunnanjohtaja Johanna Viita tunnistavat kuntien vastuullisuustyön potentiaalin Pohjois-Savon kestävän kasvun vauhdittamisessa.
Globaalit ilmiöt ja maailmantalouden murrokset – energiasiirtymä, ilmastostrategiat ja digitalisaatio – luovat kasvavaa tarvetta tiiviimmälle yritysten, kuntien ja tutkimus- ja oppilaitosten väliselle yhteistyölle. Tervon ja Pielaveden kunnissa on tunnistettu maakuntamme monipuolisen elinkeinorakenteen tarjoavan kilpailuetua ja mahdollisuuksia korkean jalostusasteen liiketoiminnalle – myös globaaliin kysyntään vastaten.
”Kestävä kehitys, luonnon kestävä käyttö ja uusiutuvat energiamuodot ovat kuntamme toiminnan keskiössä; osa Tervon kuntastrategiaa. Kunnastamme löytyy kasvumahdollisuuksia esimerkiksi bio- ja metsätalouden korkean jalostusasteen liiketoiminnalle, jolle on nähtävissä myös kasvavaa kansainvälistä kysyntää”, taustoittaa kunnanjohtaja Lari Tiikasalo Tervon kunnasta. Kuten Tervossa myös Pielavedellä halutaan houkutella alueelle uutta liiketoimintaa.
”Pielaveden ilmastosuunnitelma tavoittelee kasvihuonekaasupäästöjen vuosittaisen määrän vähentämistä 14 kt-CO2:een vuoteen 2035 mennessä. Puhtaan energian hankkeiden edetessä haluamme houkutella alueelle uusiutuvaa energiaa hyödyntäviä investointeja. Kunnanvaltuusto on viime vuonna hyväksynyt ensimmäisen tuulivoimaosayleiskaavan, minkä lisäksi vireillä on neljä tuuli- sekä tuuli- ja aurinkovoimaan liittyvää kaava-aloitetta”, kertoo kunnanjohtaja Johanna Viita.
Kestävään kasvuun panostaminen ja tavoitteellinen imagotyö on tuotu vahvasti Pielavedellä myös osaksi talousarviota, joka sisältää ensimmäistä kertaa ilmastobudjetoinnin. Ilmastobudjetin tarkoituksena on tehdä ilmastotyön resurssit paremmin näkyväksi ja osaksi eri palvelualueiden työtä.
”Suunnitellut toimenpiteet liittyvät muun muassa kunnallistekniikkaan, talonrakennukseen ja hallintopalveluihin. Pidämme myös tiivistä yhteyttä paikallisiin yrityksiin, ja haluamme olla tietoisia yritysten tarpeista. Kunnan omissa hankinnoissa toimimme kuntastrategian mukaan ja hyödynnämme paikallista osaamista aina, kun se on mahdollista,” kunnanjohtaja Viita täydentää.
”Lisäksi selvitämme energiapuun uusia hyödyntämismahdollisuuksia, koska puunpoltto lämmön lähteenä on vähenemässä sekä kehitämme matkailua. Puhdas ja kalaisa vesistö, pyöräily- ja ulkoilureitistöt sekä mielenkiintoiset tarinat tarjoavat tähän hyvät mahdollisuudet. Yritysten toimintaedellytyksiä sekä monipaikkaisuutta edistää myös kunnan alueelle parhaillaan rakentuva yli 40 kilometrin uusi valokuituverkko”, kunnanjohtaja Viita täydentää.
Merkittäviä investointeja kalatalouteen
Euroopan omavaraisuustavoitteet luovat kysyntää pohjoissavolaiselle maatalous-, metsätalous- ja elintarvikeosaamiselle. Toimialan kasvun ja puhtaan siirtymän kannalta Tervon ja Pielaveden vahvuuksina näyttäytyvät paitsi raaka-aineiden saatavuus myös hyvä sijainti, yhteistyökyvykkyys, kehittämishalu sekä monipuolinen elinkeinorakenne, jotka yhdessä luovat vetovoimaa uusille investoinneille.
”Nilakkalohi Oy on vasta tehnyt mittavan investoinnin Tervoon, joka perustuu uudelle teknologiselle innovaatiolle, jota yritys vie nyt alueella tuotantoon. Investointi lisää yrityksen kalatuotantokapasiteettia sekä pienentää kalakasvatuksen ympäristökuormitusta”, kunnanjohtaja Tiikasalo kertoo ilahtuneena.
Kalatalouden vahva kehitys ja alan tunnistettu potentiaali näkyvät myös Pielavedellä, jonka pinta-alasta lähes viidennes on vesistöä.
”Kalatalouden investointeihin kohdentui kunnassamme viime vuonna 150 000 euroa Leader-yritystukia. Tälle vuodelle Pielaveden kunta on hakemassa rahoitusta kala-aseman kehittämisinvestointiin, jonka arvioitu suuruus on noin 200 000 euroa.”
Lisäksi Pielaveden teknologiateollisuus sai viime vuonna investointitukipäätöksiä noin miljoonan euron arvosta. Maa- ja metsätalouden investointituet vuosina 2023–2025 olivat yhteensä 2,4 miljoonaa euroa.
Osallistavaa demokratiaa ja strategisia kumppanuuksia
Kokonaiselämän laatu ja hyvinvoivat kuntalaiset luovat menestysedellytyksiä paitsi kunnille myös yrityksille. Pielaveden kunnanjohtaja Johanna Viita kertoo, että kunnassa myös halutaan mahdollistaa asukkaille monipuolisia osallistumisen muotoja.
”Pielavetisten yhteisöllisyys on vahvaa. Kokeilemme ensimmäistä kertaa osallistavaa budjetointia, jolla haluamme entistä vahvemmin lisätä vuorovaikutusta kunnan ja asukkaiden välillä. Käynnissä on myös osallisuutta ja kylätoimintaa kehittävä kaksivuotinen hanke.”
Yhteiskunnalliset ja toimintaympäristötason muutokset asettavat vaatimuksia myös kuntien muutoskyvykkyydelle ja uudistumiselle. Vastuullisuustyössä yhteiseen arvopohjaan nojaavat verkostomaiset kumppanuudet kasvattavat alati merkitystään. Tervon ja Pielaveden kunnat ovat osakkaita kuuden kunnan yhteisessä elinkeino- ja elinvoimayhtiö SawoGrow Oy:ssä.
”Elinkeinopalvelumme järjestetään SavoGrow’n avulla. Kehittämisyhtiö on hanketoimillaan rakentanut vahvaa pohjaa Tervoon, Pielavedelle sekä muualle yhtiön toiminta-alueelle nimenomaisesti TKI-toiminnan puolella”, Lari Tiikasalo ja Johanna Viita kertoo.
Jokaisen kunnan kestävä kasvun kivijalan muodostavat osaavat ja sitoutuneet työntekijät. Pielavesi investoi parhaillaan 13,5 miljoonan euron koulukeskukseen, Opinporttiin, jossa on myös huomioitu vihreän rahoituksen mahdollisuudet. Koulukeskusinvestointi on vahva viesti kunnan omasta panostuksesta osaamiseen, mutta samalla sidosryhmäyhteistyössä tunnistetaan kehitettävääkin.
”Toisen asteen ammatillisen koulutuksen siirtyessä enenevissä määrin yrityksiin olemme tiivistämässä kehittämisyhteistyötä Ylä-Savon ammattiopiston kanssa. Toivomme kovasti, että yhteistyöstä kiinnostuvat kaikki muutkin toisen asteen oppilaitokset”, kannustaa Pielaveden kunnanjohtaja Johanna Viita.
Osaajien saatavuus ja yritysten menestys sekä tätä kautta kuntien elinvoima ja kuntalaisten hyvinvointi ovat niin Pielavedellä kuin Tervossa kuntastrategisessa keskiössä. Molemmat kunnat ovat sitoutuneet vastuullisuustyössään Pohjois-Savon kestävän kasvun turvaamiseen myös tulevaisuudessa.
