Johtajan kyberresilienssi: mitä tapahtuu, kun kaikki menee pieleen?

Kello on maanantaiaamuna 7.43. IT-johtaja soittaa toimitusjohtajalle: tuotanto on pysähtynyt, asiakasportaali ei toimi ja osa palvelimista on salattu. Mitä seuraavaksi tapahtuu?
Kyberturvallisuudesta puhuttaessa huomio kääntyy helposti palomuureihin, tunnistautumiseen ja tietoturvatyökaluihin. Ne ovat tärkeitä, mutta hyökkäyksen keskellä johtoryhmä ei johda teknologiaa. Se johtaa epävarmuutta, päätöksentekoa, viestintää ja liiketoiminnan jatkuvuutta.
Siksi kyberhyökkäys ei ole vain IT-ongelma. Se on koko liiketoimintaa koskeva häiriö ja ennen kaikkea johtamistilanne.
Telian B2B Security Manager Jemina Lakka-Kolari kertoo, miten yrityksesi voi valmistautua kyberkriisiin ja johtaa tilannetta tehokkaasti.
Tietääkö organisaatio, kuka johtaa?
Kriisin ensimmäisinä hetkinä houkutus odottaa tarkempaa teknistä tilannekuvaa on suuri. Samalla organisaation pitäisi jo päättää, mitä priorisoidaan, miten henkilöstöä ohjeistetaan ja milloin asiakkaille viestitään.
Tärkein ensimmäinen kysymys ei välttämättä ole, miten hyökkäys tapahtui. Se kuuluu: tietääkö organisaatio, kuka johtaa tilannetta?
Monessa yrityksessä vastuu siirtyy automaattisesti IT:lle. IT voi selvittää hyökkäystä, mutta liiketoiminnan prioriteeteista, viestinnästä ja hyväksyttävästä riskistä päättää johto. Jos rooleja, päätöksentekomallia ja kriittisimpiä prosesseja ei ole määritelty etukäteen, arvokkaita tunteja kuluu vastuiden selvittämiseen. Kriisissä tunnit ovat kalliita: toimitukset viivästyvät ja asiakkaiden luottamus horjuu.
Tekninen kyvykkyys ei takaa johtamisen valmiutta
Kun tietoturvapoikkeama tapahtuu, tekninen selvitys on vain osa kokonaisuutta. Yhtä tärkeää on varmistaa, että:
- asiakkaisiin voidaan olla yhteydessä nopeasti
- vastuut viestinnässä ovat selvät
- jaettava tieto on hyväksytty ja paikkansapitävä
- viestit ovat yhdenmukaisia kaikille sidosryhmille
- organisaatio pystyy vastaamaan vaikeisiin kysymyksiin myös epävarmassa tilanteessa
Kyberkriisissä tietoa on usein liian vähän juuri silloin, kun päätöksiä pitäisi tehdä nopeasti. Johtamisen valmius ei tarkoita, että kaikki vastaukset olisivat heti saatavilla. Se tarkoittaa kykyä muodostaa yhteinen tilannekuva, tehdä hallittuja päätöksiä epävarmuudessa ja kertoa avoimesti myös se, mitä ei vielä tiedetä.
Resilienssi näkyy palautumisessa
Kyberresilienssi ei tarkoita sitä, ettei hyökkäyksiä tapahtuisi. Se tarkoittaa, että ihmiset tuntevat roolinsa, päätökset syntyvät riittävän nopeasti, asiakkaat pidetään ajan tasalla ja liiketoiminta palautetaan hallitusti.
Suunnitelmat, yhteystietolistat ja viestipohjat auttavat, mutta todellinen toimintakyky syntyy harjoittelemalla. Johtoryhmän on harjoiteltava päätöksentekoa puutteellisen tiedon ja kasvavan paineen alla.
Kyberhyökkäyksen jälkeen johtoa ei arvioida sen perusteella, kuinka hienolta tietoturvaohjelma näytti paperilla. Ratkaisevaa on, pysyivätkö asiakkaat mukana, säilyikö luottamus ja kuinka hallitusti liiketoiminta palautui. Lopulta kyberresilienssi ei ole vain teknologian mittari. Se on johtamisen mittari.
Viisi kysymystä johdolle
- Onko kaikille selvää, kuka johtaa kyberkriisiä?
- Tunnemmeko kriittisimmät prosessimme ja riippuvuutemme?
- Onko johtoryhmä harjoitellut häiriötilannetta viimeisen vuoden aikana?
- Pystymmekö viestimään nopeasti myös epävarmassa tilanteessa?
- Tiedämmekö, missä järjestyksessä liiketoiminta palautetaan?
Jos hyökkäys tapahtuisi huomenna kello kahdeksan, mikä on se yksi asia, jonka toivoisit organisaatiosi jo tehneen?
Lisää aiheesta
Tutustu Johtajaverkostoon
Johtajan kyberresilienssi – selviäisitkö ensimmäisestä tunnista? 27.11.2026
Osallistujat pääsevät ratkaisemaan realistisia kyberhäiriötilanteita, arvioimaan oman organisaationsa valmiuksia, ja saavat konkreettisen arvion omasta kyberresilienssistään sekä yhden käytännön toimenpiteen, jonka voivat viedä organisaatiossaan eteenpäin heti seuraavana päivänä.
Ilmoittaudu tästä
Jäsenille 299 € (+alv)
Hinta 550 € (+alv)