Lausuntopyyntö Väyläviraston ohjelmakokonaisuudesta

Väylävirasto
PL 33
00521 HELSINKI
1.9.2026

Lausuntopyynnön diaarinumero: VÄYLÄ/1206/Vv-04.00/2026                                                                               

Lausuntopyyntö Väyläviraston ohjelmakokonaisuudesta

Johdanto

Väylävirasto pyytää lausuntoanne väyläverkon ohjelmakokonaisuudesta vuosille 2026–2034 31.8.2026 mennessä. 

Tausta

Väyläverkon tulevaisuuden näkymistä on saatavilla aikaisempaa selkeämmin tietoa uuden ohjelmakokonaisuuden myötä. Väyläviraston ohjelmakokonaisuuden muodostavat perusväylänpidon suunnitelma, suunnitteluohjelma, investointiohjelma ja ohjelmakokonaisuuden raportti, jotka toteuttavat valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa, eli Liikenne 12 -suunnitelmaa.

Ohjelmakokonaisuuden tavoitteena on lisätä läpinäkyvyyttä, tukea pitkäjänteistä päätöksentekoa ja helpottaa kokonaisuuden hahmottamista päättäjille, sidosryhmille ja kansalaisille. Ohjelmat on laadittu Liikenne 12 -suunnitelman rahoitusohjelman sekä kehys- ja talousarviopäätösten asettamissa rajoissa. Perusväylänpidon rahoitustaso on erittäin niukka, ja väylien kehittämistarpeet ylittävät toteuttamismahdollisuudet moninkertaisesti.

LAUSUNTO     

Kuopion alueen kauppakamari kiittää mahdollisuudesta lausua Väyläviraston ohjelmakokonaisuudesta.

1. Toteuttaako ohjelmakokonaisuus mielestänne parhaalla mahdollisella tavalla Liikenne 12 -suunnitelmassa sille asetettuja tavoitteita ja linjauksia? 

Väyläviraston uusi ohjelmakokonaisuus on kehittynyt myönteisesti ja on koherentti pyrkien toteuttamaan Liikenne 12 -suunnitelman priorisoituja tavoitteita (1. Toimivuus, 2. Turvallisuus ja 3. Kestävyys) sekä niitä yhdistäviä näkökulmia (tehokkuus, saavutettavuus ja resilienssi).

Haastavassa geopoliittisessa ja taloudellisessa tilanteessa on suuri tarve niukkojen resurssien priorisoinnille. Kun pelkästään Suomen julkisen talouden sopeuttamistarve seuraavalla vaalikaudella (vuosina 2027–2031) on arviolta 8–11 miljardia euroa, tulee ohjelmakokonaisuuden toimeenpanoa priorisoida. Väyläverkon rahoitusohjelman varat tulee keskittää toimiin, joilla kiihdytetään Suomen talouskasvua ja vahvistetaan kansallista turvallisuutta. Talouskasvun kannalta tärkeimmät toimialat ovat huoltovarmuus- ja globaalit murrostoimialat (mm. energia-, elintarvike-, lääke- ja mineraaliteollisuus). Näillä on sekä kansallista että globaalia kriittistä kysyntää, minkä seurauksena toimialoihin liittyvät investoinnit, TKI-panostukset, työpaikat sekä verotulot kasvavat.

Pohjois-Savon 100 veturiyritystä investoivat vuoteen 2035 mennessä 14,2 miljardia euroa. Ennakkotietojen perusteella syksyllä (9/2026) julkistettava Kuopion alueen kauppakamarin uusi investointiselvitys vahvistaa alueelle merkittävästi suuremmat investointisuunnitelmat. Nordic West Officen toimitusjohtaja Charly Salonius-Pasternak totesi kauppakamarin tilaisuudessa (27.8.2026) että, lähes kaikki suuret globaalit murrokset osuvat jo Pohjois-Savon vahvuuksiin. Geopoliittinen tilanne luo kasvavan tarpeen teknologioille, terveysteknologialle, biojalostukselle, energialle, ruokajärjestelmälle sekä puolustusta tukeville toimialoille. Tämä tulee entisestään kiihdyttämään Pohjois-Savon vetureiden kasvua ja tarvetta toimivalle logistiikalle.

Pohjois-Savo vahvalla arvoverkollaan ei pelkästään pidä huolta Suomen vaan merkittävästi Euroopan huoltovarmuudesta. Esimerkiksi Yaran Siilinjärven fosfaattikaivos on Euroopan ainoa fosfaattikaivos, jossa valmistetaan maatalouden lannoitteita ja varmistetaan koko Euroopan ruokaturvaa. Apatiitin lisäksi Pohjois-Savosta löytyy viisi (5) muuta EU:n kriittisessä raaka-aineasetuksessa (CRMA) määriteltyä mineraalia (nikkeli, koboltti, grafiitti, kupari ja skandium), joita tarvitaan erityisesti vihreässä siirtymässä, puolustuksessa ja turvallisuudessa sekä lääketeollisuudessa ja terveysteknologiassa. Lisäksi Pohjois-Savon merkittävä huippuosaaminen ja rooli globaaleilla markkinoilla koneteknologiassa ja kaksikäyttötuotteissa; geeni-, nano- ja solulääketieteessä; metsä- ja elintarviketeollisuudessa sekä energiasektorilla korostuvat. Tunnettuja korkean kasvun ja arvontuotannon vetureita alueella ovat mm. Normet Group, Ponsse, Hydroline, Junttan, Andritz, Sumitomo SHI FW, Elocoline Group, Aikawa Fiber Technologies, Honeywell, Stora Enso, Mondi Group, Keitele Group, Valio, Olvi, FinVector, Genelec, Bevenic ja Skeleton Technologies.

Tarkasteluun on myös otettava se, mitkä alueet ovat kriittisiä kansallisen turvallisuuden näkökulmasta. Viitosväylän varrella on neljä (4) varuskuntaa (Naton Maavoimien alaesikunta ja Suomen Maavoimien esikunta/Mikkeli, Karjalan lennosto/Kuopio, Kainuun prikaati/Kajaani, Jääkäriprikaati/Sodankylä), huomattavia huoltovarmuusvarastoja, kriittistä infraa sekä elintärkeä sairaalaverkosto. Lisäksi valtatie 5 toimii useassa kohtaa lennoston varalaskupaikkana jo yksistään Pohjois-Savon alueella. On selvää – Suomen ja Venäjän rajan pituuden ollessa yli 1300 kilometriä – että operointi ja kaksoiskäyttötarve tulevat lisääntymään.  

Kuopion alueen kauppakamari on jo vuosia edellyttänyt, että valtatie 5, Savon rata ja Kuopion lentokenttä tulee nostaa EU:n TEN-T-ydinverkkoon ja sotilaallisen liikkuvuuden käytäväksi. Suomi tarvitsee resilienssi, turvallisuus- ja huoltovarmuusnäkökulmista toisen vaihtoehtoisen, pitkittäisen (etelä-pohjoissuuntaisen) ydinverkko- ja sotilaallisen liikkuvuuden käytävän. Vaarana on, että Suomi – erityisesti poikkeustilanteissa – voi eristäytyä saareksi ja menettää yhteytensä Eurooppaan ja globaaleille logistisille reiteille. Itämeren häiriöriskit eivät ole vähentymässä, päinvastoin.

On äärimmäisen tärkeää, että Suomi kytkeytyy vahvemmin eurooppalaiseen liikennejärjestelmään turvaten tavaralogistiikan, kansainvälisen saavutettavuuden sekä puolustuksen infratarpeet. Tämä tarve on tunnistettu myös Euroopan Unionissa. Suomen tulee kytkeytyä eurooppalaisen liikennejärjestelmään EU:n uusimman liikennekäytävän BBA-käytävän (Baltic Sea, Black Sea, Agean Sea Corridor) kautta. BBA-käytävä alkaa Helsingistä, jatkuu Baltian maiden läpi käyden mustalla merellä ja päättyen Ateenaan Egeanmerelle. BBA-käytävä tulee jatkaa ABBA-käytäväksi Helsingistä, (valtatie 5, Savon radan ja Kuopion lentokentän) Kuopioon ja Kuopiosta Haaparantaan/Tornioon, Ruotsin ja Norjan väylien kautta arktiselle. Täydennetty/jatkettu ABBA-käytävä on Pohjoismaiden, Baltian maiden, Itä-Euroopan ja koko EU-alueen etu sekä välttämättömyys.

Lisäksi, kun painopistettä henkilöliikenteessä, logistiikassa sekä sotilaallisessa liikkuvuudessa jaetaan kuormittuneilta VT3:lta, VT4:ltä ja Pohjanmaan radalta VT5:lle ja Savon radalle, parannetaan saavutettavuutta, kestävyyttä, tehokuutta, häiriöttömyyttä, sekä turvallisuutta. Infran kaksoiskäyttö paitsi parantaa kustannustehokuutta.

Kuopio tunnistetaan merkittävänä keskeisen ja itäisen Suomen logistiikan, matkustamisen ja puolustuksen solmukohtana, hubina. Kauppakamari pitää tärkeänä, että Kuopion lentokenttään panostetaan kansallisena strategisena kenttänä vahvemmin. Alueella on kriittinen rooli (mm. Karjalan lennosto) Suomen ja Euroopan turvallisuudelle. Kenttä tarvitsee lisäinvestoinnin erityisesti terminaaliin ja asematason laajennuksen laajarunkokoneille. Ympäri vuorokauden toimiva Kuopion lentokenttä tulee tunnustaa keskeisen Suomen matkustamisen ja rahdin hubiksi; Helsinki–Vantaan varakentäksi. Jo nyt Kuopion lentokentän 2 tunnin saavutettavuuden sisällä asuu yli 560 000 asukasta ja työpaikkoja on lähes 225 000. Pelkästään elinkeinoelämällä on suuri tarve 1–2 lisälentovuorolle. Tällä hetkellä Pohjois-Savosta on neljä markkinaehtoista päivittäistä lentovuoroa.

• Perusväylänpidon suunnitelma: onko perusväylänpitoon osoitettu rahoitus kohdennettu perustellusti ja vaikutukset kuvattu ymmärrettävästi? 

Perusväylänpidon suunnitelma kuvaa rahoitustason ymmärrettävästi. Talouskasvun ja kansallisen turvallisuuden näkökulmasta on erittäin huolestuttavaa, että perusväylänpidon rahoituksen taso laskee vuodesta 2027 alkaen. On selvää, että perusväylänpidon rahoituksen tasoa tulee nostaa, jotta edellä, kohdassa 1. kauppakamarin kuvaamiin tavoitteisiin (talouskasvu ja kansallinen turvallisuus) voidaan päästä. On huomattava, että erityisesti alkutuotannolle alempi tieverkko on kriittinen. Pohjois-Savossa on Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan jälkeen kolmanneksi eniten teitä Suomessa (lähes 8 prosenttia Suomen teistä). Tämä on sekä huoltovarmuus ja turvallisuuskysymys.

Perusväylänpidon rahoitus on ollut jo pitkään riittämätön. Jos rahoitustasoa ei nosteta, korjausvelan kasvamisen lisäksi valtio menettää kasvua ja merkittäviä tuloja. Kun talouskasvuun panostetaan ennakollisesti, tarve leikkauksille ja veronkorotuksille voidaan välttää tai vähintään ne vähenevät.  

• Suunnitteluohjelma: mitä suunnittelukohteita tulisi edistää lähivuosina? Mitä perusteluja näiden edistämiselle on? 

Kuopion alueen kauppakamari on erittäin huolestunut talouskasvun ja kansallisen turvallisuuden näkökulmasta siitä, että suunnitteluohjelma (vuosille 2026–2029) ja siihen valitetut suunnittelukohteet painottuvat täysin eteläiseen, läntiseen ja Keski-Suomeen. Pohjois-Savossa ei ole yhtään uutta kohdetta ja lähes ainut maantiekohde itäisessä Suomessa on VT5 Savilahden sillan uusimisen suunnittelu Mikkelissä. Rataverkon suunnittelukohteissa painotus on myös eteläisessä ja läntisessä Suomessa sekä Karjalan radalla samalla, kun Savon radan suunnittelun laajuus ja rahoitus jäävät hyvin niukoiksi.

Suunnitteluvarantoa tulee kasvattaa kansallisen turvallisuuden parantamiseksi ja talouskasvun kiihdyttämiseksi. Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä on muistettava, että laaja suunnitteluvaranto on edellytys ripeälle reagoinnille väyläverkon investointeihin kohteissa, joihin Euroopalla on erityisintressi (kuten esimerkiksi kriittiset mineraalit). Se mahdollistaa paremman EU-rahoituksen (CEF) hyödyntämisen nykyisellä – ja erityisesti tulevalla ohjelmakaudella – jolla korostuu sotilaallinen ja rajat ylittävä liikkuvuus. VT5, Savon rata ja Kuopion lentokenttä ja BBA-käytävän laajentaminen ABBA-käytäväksi (kohdan 1. perustelujen pohjalta) vastaavat juuri tähän tarpeeseen. On myös tärkeää huomioida, että kansallisen näkökulman lisäksi alue- ja kuntatasolla maankäytössä tulee pystyä ennakoimaan kansalliset ja EU-tavoitteet.

Kuopion alueen kauppakamari perustellusti – talous- ja turvallisuusnäkökulmia korostaen – edellyttää, että suunnitteluohjelmaan ja sen kärkeen nostetaan seuraavat kohteet:

• VT 5 Lusi, Heinola – Koirakivi, Mäntyharju (27 km)
• VT5 Juva‒Joroinen (35 km)
• VT5 Varkaus‒Leppävirta (16 km) (toimenpideselvitys käynnissä)

Elinkeinoelämälle ja vientisektorille tärkein logistinen liikenneväylä on valtatie 5. Nopea logistisen toimintaympäristön muutos on pahasti ruuhkauttanut Savon radalla haitaten henkilöliikennettä sekä estäen tavaralogistiikan kasvun ja kehittämisen. Saimaan kanavan logistiikka on siirtynyt erityisesti Savon radalle. Savon radan geometria ja väylän linjaukset ovat 1800-luvun lopulta, mikä hidastaa – ja jopa estää – radan kokonaisvaltaisen kehittämisen. On kuitenkin huomattava, että muilla pohjois‒eteläsuuntaisilla radoilla (esim. Pohjanmaan rata ja Karjalan rata) on pitkiä rataosuuksia kaksiraiteisena, mitä Kouvolasta alkavalla Savon radalla ei ole. Lisäksi em. radoilla on merkittävästi enemmän ja pidempiä kohtaamispaikkoja Savon rataan nähden. Kun verrataan henkilöliikennettä Kuopiosta Helsinkiin, matka kestää nopeimmillaan noin 4 h 15 min, kun samalla etäisyydellä ja samalla leveyspiirillä sijaitsevasta Seinäjoelta matka Helsinkiin kestää vain 2h 48 min. Aikaero on lähes 1h 30 min!

On selvää, että Savon rata edellyttää merkittäviä investointeja. Kuopion alueen kauppakamari esittää, että Savon rata kokonaisuudessa kehitetään kaksiraiteiseksi (uudessa maastokäytävässä läntisellä raideleveydellä) ja kytketään ABBA-käytäväksi Rail Nordican kautta arktiselle sekä etelästä Rail Baltican kautta Mustalle merelle sekä Egeanmerelle. On elintärkeää varautua eri merireittejä uhkaaviin kriiseihin ja hakea vaihtoehtoisia logistisia reittejä.

Tulisi myös selvittää, olisiko Savon oikorata (Lahdesta Heinolan ja Mikkelin kautta) ratkaisu kestävän ja nopean henkilöliikenteen kehittämiselle pääkaupungista Kuopioon, aina Kajaaniin saakka. Oikoradan on arvioitu nopeuttavan matka-aikaa Kuopiosta Helsinkiin n. 40 min (kesto 3h 35 min). Lisäksi Savon oikorata mahdollistaisi tällöin vahvemmat ja kasvavat logistiikkavirrat ns. vanhalla Savon radalla Mikkelistä Kouvolan kautta Kotka–Haminan satamaan.

Edelleen Kuopion alueen kauppakamari pitää tärkeänä selvittää poikittaisten reittien (maatie ja raide) vahvistamista Kuopiosta Keski-Suomen kautta länsirannikon satamiin mahdollistaen Ruotsin logistiikan hyödyntämisen (satamat, raide- ja maatieväylät). 

(Huomiona, että Kuopion alueen kauppakamari ei nosta suunnittelukohteiksi kehityskohteita, joita se esittää kohtaan 4. investointiohjelmaan nostettaviksi väyläkohteiksi.)

• Investointiohjelma: miten muuttaisitte ohjelmaa seuraavan päivityksen yhteydessä sille määritetyn talouskehyksen puitteissa? Millaisia positiivisia vaikutuksia muutoksella saavutettaisiin?

Kuopion alueen kauppakamari näkee erittäin huolestuttavana investointiohjelman rahoituksen tason niukkuuden ja sen käytettävissä olevien varojen tason laskun. Samaan tapaan kuin suunnitteluohjelmassa investointiohjelmaan nostetut kohteet keskittyvät pääsääntöisesti eteläiseen ja läntiseen Suomeen (pl. Karjalan rata, 234 milj.€). Kaudella 2027–2036 viitosväylältä (VT5 ja Savonrata) vasta ohjelmakauden lopulle (prioriteetti 3) nousee ohjelmaan kaksi (2) siltaa (Savilahti, Mikkeli ja Kitinen, Sodankylä), kaksi (2) pyörätietä sekä Savon rata (Iisalmi–Kontiomäki, 25 milj. €). 

Elinkeinoelämän ja talouden kasvun sekä kansallisen turvallisuuden näkökulmista Kuopion alueen kauppakamari edellyttää, että investointiohjelmaan nostetaan hyvän suunnitteluvalmiuden omaavat kohteet:

• VT5 Nerkoon ohitustie, Lapinlahti (Valkeinen–Taipale), 7,5 km/65 M€/tiesuunnitelma valmis
• VT5 Siilinjärvi–Pöljä–Alapitkä, 16,4 km/125 M€/yleissuunnitelma käynnissä
• VT5 Hietanen–Pitkäjärvi, Mikkeli 19 km/120 M€/yleissuunnitelma päivitettävä
• Ohjelmakokonaisuus: miten koette sen, että Väyläviraston ohjelmat esitetään nyt yhtenä kokonaisuutena?

Kuopion alueen kauppakamari pitää uutta ohjelmakokonaisuutta onnistuneena ja kannatettavana. On hyvä, että rahoitusohjelmassa eritellään erikseen digiratakokonaisuus sekä sotilaallisen liikkuvuuden määrärahatarpeet. Läpinäkyvyyden lisäämiseksi ohjelmaan on tärkeä nostaa hankeyhtiöt, rahoitustarpeet ja perusteet, joilla valtio on sitoutunut niiden rahoittamiseen.

Ohjelmakokonaisuudessa Suomea ja alueiden saavutettavuutta tarkastellaan liikennemuodoittain. Kuopion alueen kauppakamari esittää, että ohjelmassa otetaan laajempaan tarkasteluun talouskasvun ja sotilaallisen liikkuvuuden lisäksi alueiden kokonaissaavutettavuus mm. Helsinki–Vantaan saavutettavuus 3 tunnin matka-ajan tarkastelun kulmasta.

• Miten muuten haluatte kommentoida ohjelmakokonaisuutta?

Kuopion alueen kauppakamari kiittää Väylävirastoa arvokkaasta vuorovaikutuksesta ja yhteistyöstä Suomen ja Pohjois-Savon kasvun puolesta.

Kunnioittavasti
Kaija Savolainen
toimitusjohtaja
Kuopion alueen kauppakamari

Kuopion alueen kauppakamari Kuopion alueenkauppakamari on elinkeinoelämän tahtotilan määrittäjä ja muutosvoima, jotta menestymme paikallisesti sekä kansainvälisesti. Kauppakamarin 850 jäsentä Kuopion, Varkauden ja Ylä-Savon alueilta edustavat kattavasti Pohjois-Savon elinkeinoelämää.