Suomi voi kasvattaa bruttokansantuotettaan kymmenillä miljardeilla euroilla vuodessa, jos energiasiirtymään liittyvät teolliset investoinnit saadaan toteutumaan täysimääräisesti. Tämä edellyttää ennustettavaa energia- ja teollisuuspolitiikkaa sekä ennakoivaa sähköverkkojen rakentamista.
Suomen kauppakamarien ja Destian tänään julkistama teollisuus- ja energiaselvitys varoittaa, että investoinnit eivät tule itsestään – pääomat hakeutuvat sinne, missä puhdasta sähköä ja siirtokapasiteettia on varmasti saatavilla.
Suomeen suunnitteilla olevat teolliset investoinnit kohdistuvat erityisesti data-, bio-, energia-, mineraali- ja vetytalouteen. Kaikkia yhdistää yksi tekijä: valtava puhtaan sähkön tarve.
– Pääomat menevät sinne, missä sähköä riittää ja verkot kestävät. Suomella on nyt tuhannen taalan paikka – mutta ikkuna ei ole auki ikuisesti. Pelissä on Suomen tulevaisuuden kilpailukyky, sanoo selvityksen liikkeellepanija Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Paula Erkkilä.
– Pohjois-Savolla on merkittävästi kilpailuetua ja tarjottavaa: kohta valmistuva Järvilinja ja suunnittelussa oleva Harjulinja lisäävät merkittävästi kantaverkon kapasiteettia. Pohjois-Savossa energiaverkko on tasapainoinen, voimme liittää verkkoon niin tuotantoa kuin kulutusta. Merkittävät luonnonvarat ja raaka-aineet, kuten kriittiset ja strategiset mineraalit, alkutuotanto, metsävarat ja CO₂-lähteet ja puhdas vesi houkuttelevat uusia toimijoita ja uutta liiketoimintaa bio-, energia ja mineraalitalouteen, korostaa Kuopion alueen kauppakamarin toimitusjohtaja Kaija Savolainen.
- Etumatka voi kadota muutamassa vuodessa
Toistaiseksi Suomen energiajärjestelmä ja siirtoverkot ovat kilpailijamaita, kuten Ruotsia, Saksaa ja Alankomaita, paremmassa kunnossa. Näissä maissa verkkojen kapasiteetti on jo muodostunut investointien pullonkaulaksi.
– Merkkejä vastaavista haasteista on jo havaittavissa myös Suomessa. Jos verkkojen rakentaminen ja lupaprosessit eivät pysy investointien tahdissa, etumatka voi kadota nopeasti.
– Suomen talouskasvulle on jo riittävästi rajoittavia tekijöitä – sähköpula ei enää saa tälle listalle nousta. Tarvitsemme pitkän aikavälin ennustettavan näkymän pääomien houkuttelemiseksi. Sähkön hyödyntämisessä on katsottava Suomen kokonaisetua osaoptimoinnin sijaan. Tavoitteena tulee olla korkean lisäarvon investointien houkuttelu Suomeen, toteaa selvityksen projektipäällikkö Riku Huhta Destialta.
Mitä nyt pitäisi tehdä?
Selvitys esittää neljä keskeistä toimenpidettä:
- Sähkön kanta- ja jakeluverkkojen rakentaminen ennakoivasti
- Lupaprosessien sujuvoittaminen
- Energiajärjestelmän tasapainon varmistaminen
- Teollisten arvoketjujen vahvistaminen Suomessa
Ratkaisut on tehtävä nyt, jos Suomi haluaa hyödyntää energiasiirtymän täyden potentiaalin talouskasvulle.
– Energiasiirtymä ei ole kuluerä, vaan kasvustrategia. Mitä enemmän saamme investointeja ja vientiä Suomeen, sitä enemmän syntyy kotimaista arvonlisää, työpaikkoja ja verotuloja. Se vahvistaa julkista taloutta ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa. Nyt ratkaistaan, kasvatammeko Suomen taloutta vai katsommeko sivusta, kun kasvu syntyy muualla, painottaa Paula Erkkilä.
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Kaija Savolainen
Kuopion alueen kauppakamari
040 514 8784
kaija.savolainen@kuopiochamber.fi
Toimitusjohtaja Paula Erkkilä
Pohjanmaan kauppakamari
044 781 0704
paula.erkkila@chamber.fi
Projektipäällikkö Riku Huhta
Destia
040 761 0243
riku.huhta@destia.fi
– – – – – – – – – – – – – – – – – – –
Suomen teollisuus ja energiatarpeet – kasvunäkymien turvaaminen -selvitys on toteutettu laajoin sidosryhmähaastatteluin, siinä on otettu huomioon kansalliset, alaan liittyvät strategiat ja suunnitelmat kuten teollisuuspoliittinen strategia ja energia- ja ilmastostrategia, keskeisten toimijoiden, kuten Fingridin ja Energiateollisuuden visiotyöt sekä hyödynnetty energiasiirtymän tutkittua tietoa.
Selvityksen on toteuttanut Destia, ja sen ovat tilanneet Suomen kauppakamarit (Keskuskauppakamari, Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon, Helsingin seudun, Hämeen, Keski-Suomen, Kuopion, Kymenlaakson, Lapin, Länsi-Uudenmaan, Oulun, Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan, Rauman, Riihimäki-Hyvinkään, Satakunnan, Tampereen ja Turun kauppakamarit).
Selvitys julkaistiin 13.3.2026.
Kuopion alueen kauppakamari on elinkeinoelämän tahtotilan määrittäjä ja muutosvoima, jotta menestymme paikallisesti sekä kansainvälisesti. Kauppakamarin 850 jäsentä Kuopion, Varkauden ja Ylä-Savon alueilta edustavat kattavasti Pohjois-Savon elinkeinoelämää.