LAUSUNTO
Tausta
Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2040 ja maakuntaohjelman 2026–2029 luonnos sekä siihen liittyvä ympäristövaikutusten arviointi.
Maakunnan liitto laatii maakunnan pitkän aikavälin strategisiin linjauksiin (maakuntasuunnitelma) perustuvan maakuntaohjelman, jossa tarkennetaan aluekehittämisen tavoitteet ja niiden toimeenpano. Maakuntaohjelmassa huomioidaan aluekehittämispäätöksen painopisteet. Ohjelmaan sisältyy tai sen yhteydessä laaditaan maakunnan älykkään erikoistumisen strategia (Laki alueiden kehittämisestä 756/2021, tuleva maankäyttö- ja rakennuslaki 1/2025). Maakuntasuunnitelmassa määritellään Pohjois-Savon pitkän aikavälin kehittämistavoitteet, strategia niiden saavuttamiseksi sekä väestötavoitteet.
Maakuntaohjelmassa tunnistetaan käytännön toimenpiteet, jotka ohjaavat seuraavan neljän vuoden aluekehittämistyötä ja rahoituksen kohdentamista. Ohjelma perustuu lakiin aluekehittämisestä ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta (47/2021) sekä sitä täydentävään asetukseen (756/2021). Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma laaditaan kunnanvaltuuston toimikaudeksi neljäksi vuodeksi, ja ne hyväksyy maakuntavaltuusto. Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2040 ja maakuntaohjelma 2026–2029 on koottu samaan asiakirjaan. Maakuntaohjelma tarkentaa lähivuosien toimintalinjaukset ja painopisteet, jotka toteuttavat maakuntasuunnitelman pitkän aikavälin tavoitteita ja strategiaa.
Kuopion alueen kauppakamari kiittää mahdollisuudesta lausua Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2040 ja maakuntaohjelman 2026–2029 luonnoksesta sekä siihen liittyvästä ympäristövaikutusten arvioinnista.
Kuopion alueen kauppakamarin Kasvu³-strategian ytimessä on kasvun kiihdyttäminen panostamalla ihmisiin, investointeihin ja infrastruktuuriin. Kasvu edellyttää ennakkoluulotonta ja kunnianhimoista visiota, selkeitä tavoitteita ja tehokasta toimeenpanoa. Elinkeinoelämän tahtotila on kirkas: yritykset haluavat kasvaa, ja maakunnan 100 veturiyrityksen (12 eri toimialaa) investointisuunnitelmat vuoteen 2035 ovat yhteensä 14,2 miljardia euroa. Elinkeinoelämän kasvutahto näkyy haluna lisätä liikevaihtoa, vientiä, investointeja ja erityisesti asukaspohjaa. On kuitenkin muistettava, että kasvun ja hyvinvoinnin tekevät ihmiset.
Lausunnolla olevassa luonnoksessa maakunnan visio on määritelty seuraavasti:
Vuonna 2040 Pohjois-Savo on löytänyt monipuolisen valikoiman keinoja sopeutua väestömuutokseen. Tätä on edesauttanut monipuolinen koulutustarjonta, maahanmuuttajien vastaanoton onnistunut toimintamalli, toimivat alueelliset työmarkkinat sekä kattava ja teknologisesti uudistunut julkinen palvelutarjonta. Energiamurros on edennyt pitkälle ja maakunta on saavuttanut hiilineutraaliuden. Uusiutuvan energian tuotanto on mahdollistanut teollisen kehityksen. Aluetalouden rakenne on monipuolinen, mikä vastaa myös kokonaisturvallisuuden tarpeita. Aluetalouden perusta on kehittyneessä kone-, energia- ja metsäteollisuudessa, joiden perusta on kannattavassa ja ympäristövaikutuksiltaan suotuisassa maa- ja metsätaloudessa sekä erikoistuneessa kaivosalassa. Metsä-, bio- ja kiertotalouden, vesijärjestelmien, kone- ja energiateknologian sekä terveysteknologian ja lääkekehityksen osaaminen mahdollistavat korkean TKI-aktiivisuuden, laadukkaan koulutuksen sekä palveluviennin. Aloja tukee vahva datatalous ja ohjelmisto-osaamisen keskittymä Kuopion seudulla. Pohjois-Savo on kansainvälisesti kiinnostava matkailukohde, jonka omaleimainen kulttuuri, hyvät elinolosuhteet ja kiinnostava yhdistelmä kulttuuri- ja luonnonympäristöjä vetävät puoleensa kohtuullisia mutta jatkuvia matkailijavirtoja. Aluetalouden monipuolisuus on mahdollistanut tasapainoisen aluerakenteen, jossa erilaiset kunnat ovat löytäneet vahvuuksiinsa perustuvat kasvupolut. Kehityspotentiaalin osoittaminen sekä osallisuus kansallisessa poliittisessa päätöksenteossa ovat mahdollistaneet liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen siten, että huoli saavutettavuudesta on kuin epämääräinen muisto kauan sitten nähdystä painajaisesta.
Kauppakamari haluaa kirittää maakuntaohjelman visiota entistä kirkkaammaksi ja tiiviimmäksi, jotta se vastaa elinkeinoelämän ja yritysten kasvutavoitteita. Vision ensimmäinen virke, jossa todetaan väestönmuutokseen sopeutumisesta, tulisi muotoilla tavoitteelliseksi väestönkasvuksi (esimerkiksi 300 000 asukkaan Pohjois-Savo). Tavoitteena on, että alueen elinvoimaisuus houkuttelee ja sitouttaa konkreettisin toimenpitein sekä ihmisiä että yrityksiä sijoittumaan alueelle. Tämä edellyttää myös tarkennusta kohtaan 1.4 Väestötavoite (s. 13). Kasvutahto sekä alueen veto- ja pitovoima ovat erittäin kriittisiä tekijöitä yritysten kasvulle ja kehittymiselle, ja niiden tulee näkyä vahvasti uudessa maakuntaohjelmassa.
Alueen kasvualat
Pohjois-Savossa nähdään kasvupotentiaalia 12 toimialalla:
- energia
- kaivosteollisuus
- alkutuotanto ja elintarvikkeet
- metsäteollisuus
- koneteknologia
- lääketeollisuus ja terveysteknologia
- ICT
- matkailu
- puolustusteollisuus
- rakentaminen
- kauppa ja palvelut
- bio- ja vesitalous
Korkean osaamisen ja raaka-aineiden korkean jalostusasteen ansiosta Pohjois-Savo on merkittävä ratkaisujen tarjoaja globaaleille markkinoille. Kauppakamari näkee hyvänä, että alueen kehittämisen kärkiä (toimialoja) on tarkennettu edelliseen maakuntaohjelmaan verrattuna. Nykyinen geopoliittinen tilanne korostaa alueemme useiden toimialojen ja yritysten sekä erityisesti koko Euroopan riippuvuutta tuontimineraaleista ja -metalleista. Riippuvuus Kiinasta on merkittävä monien teollisuudelle ja energiantuotannolle sekä varastoinnille keskeisten raaka-aineiden osalta.
Euroopan unionissa on hyväksytty kriittisten raaka-aineiden asetus (Critical Raw Materials Act, CRMA), jonka tavoitteena on vahvistaa kriittisten raaka-aineiden (yhteensä 34) arvoketjua Euroopassa. Tavoitteena on varmistaa jäsenmaiden saatavuus näihin raaka-aineisiin, jotka ovat keskeisiä erityisesti puhtaan ja digitaalisen siirtymän kannalta. Asetus sisältää toimenpiteitä, kuten tuonnin monipuolistamista, toimitusriskien vähentämistä sekä kiertotalouden ja materiaalien kestävyyden parantamista.
Pohjois-Savossa on merkittävä mineraalipotentiaali. Geologian tutkimuskeskus (GTK) tunnistaa alueelta 20 eri mineraalia tai raaka-ainetta, joista kuusi on CRMA-asetuksen mukaan kriittisiä (ja joista kolme on strategisia): nikkeli, koboltti, grafiitti, kupari, skandium ja apatiitti. Näitä hyödynnetään muun muassa metalliteollisuudessa, akkuteollisuudessa, sähköajoneuvoissa, lääketieteessä, puolustusteollisuudessa, kemianteollisuudessa, sähköverkoissa, koneissa ja laitteissa, ilmailu- ja avaruusteollisuudessa, maataloudessa sekä elintarviketeollisuudessa. Kestävä mineraalien korkean jalostusasteen hyödyntäminen yhdessä alueen bio- ja vesitalousosaamisen kanssa on merkittävä kilpailuetu globaaleilla markkinoilla.
Kuopion alueen kauppakamari esittää, että kestävä mineraalien hyödyntäminen sisällytetään visiotekstiin (s. 4), CRMA-asetukseen viitataan ohjelman ”geopoliittinen epävakaus” -kohdassa (s. 9) ja että se lisätään kehittämisen kärkiin ”metsä-, bio- ja kiertotalous” (s. 22).
Lisäksi kauppakamari haluaa korostaa infrastruktuurin ja saavutettavuuden merkitystä niin ihmisille kuin tuotteiden ja palveluiden kansalliselle ja kansainväliselle saavutettavuudelle. Logistiikka on äärimmäisen merkittävä kilpailukykytekijä. Kauppakamari pitää erittäin tärkeänä, että valtatie 5, Savon rata ja Kuopion lentoasema nostetaan TEN-T-ydinverkkoon. Näillä väylillä on elinkeinoelämän lisäksi kriittinen merkitys sotilaallisessa liikkuvuudessa Suomen puolustukselle ja turvallisuudelle. Tämä edellyttää huomattavia panostuksia myös maakunnan muihin tie- ja raideyhteyksiin.
Kunnioittavasti
Kaija Savolainen
toimitusjohtaja
Kuopion alueen kauppakamari
Kuopion alueen kauppakamari on elinkeinoelämän tahtotilan määrittäjä ja muutosvoima, jotta menestymme paikallisesti ja kansainvälisesti. Kauppakamarin 900 jäsentä Kuopion, Varkauden ja Ylä-Savon alueilta edustavat kattavasti Pohjois-Savon elinkeinoelämää.